Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio velvoitti vastikään jokaisen Yhdysvaltain suurlähetystön ja konsulaatin ympäri maailmaa käynnistämään koordinoituja kampanjoita “ulkomaista propagandaa” vastaan.

Asiakirja ohjeistaa perusteellisesti, miten suurlähetystöjen henkilöstön tulee torjua ulkomaisia ”koordinoituja pyrkimyksiä vahingoittaa” Yhdysvaltain etuja ulkomailla.

Ohjeessa kehotetaan myös suurlähetystöjä tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain asevoimien psykologisten operaatioiden yksikön kanssa “disinformaation torjumiseksi”. Toimintaan kehotetaan käyttämään nimenomaan X-alustaa.

Tässä on yksi tapaus lisää listaan Trumpin hallinnon omaksumia autoritaaristen maiden toimintatapoja.

TILANNETTA KÄRJISTÄÄ Iranin hyökkäykseen liittyvä nokittelu Euroopan jäämisestä sivuun Trumpin aloittamista, ja nyt pahoihin hankaluuksiin ajautuneista sotatoimista.

Jos tämä Rubion ohje ei muuta tee, ainakin se tuhoaa maan diplomaattien toimintamahdollisuuksia. Diplomaattiset viestit kun on nyt tulkittava vihamieliseksi informaatiovaikuttamiseksi.

Sellaiseksi on muuten aika helppoa laskea Suomen USA:n suurlähetystön toiminta Päivi Räsäsen oikeustapauksessa.

EI OLEKAAN IHME, että Eurooppa miettii informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa aktiivisuutta pelkän reaktiivisuuden sijasta.

Vastikään ilmestyi Euroopan ulkosuhdehallinnon FIMI-raportti. Lyhenne FIMI (Foreign Information Manipulation and Interference) tarkoittaa siis ulkomaisten valtiollisten tai niiden tukemien toimijoiden pyrkimyksiä manipuloida tietoa ja häiritä julkista keskustelua.

Tavoitteena on demokraattisten instituutioiden, yhteiskunnallisen koheesion ja poliittisen päätöksenteon heikentäminen.

Tähän asti meillä on ajateltu tällaisten uhkien tulevan lähinnä Venäjältä ja Kiinasta.

Raportti vaatii, että pelkästä tilannetietoisuudesta siirtytään konkreettiseen toimintaan, jotta informaatiomanipuloinnista tulee sen vihamielisille käyttäjille kannattamattomampi väline.

Tämä tarkoittaisi muun muassa ulkomaisten toimijoiden tunnistamista ja asettamista pakotteiden piiriin. Lisäksi FIMIn mahdollistaviin kaupallisiin toimijoihin, kuten somealustoihin, olisi puututtava tehokkaammin.

Myös oikeudellisten keinojen hyödyntäminen ja jäsenmaiden koordinaation vahvistaminen olisi raportin mukaan tarpeen.

EU ON muutenkin liikkeellä torjuntatoimissaan. Informaatioturvallisuutta ja muuta demokratian puolustusta varten perustettiin Demokratian kilpi -hanke, jonka keskeinen osa on Demokratian resilienssikeskus.

Tällä hetkellä käydään tyypillistä EU-kiistelyä uuden toimijan asemasta, valtuuksista ja resursseista. Nyt infovaikuttamisen havainnointi ja torjunta ovat Kaja Kallaksen johtaman ulkosuhdehallinnon alla.

Parlamentissa puolestaan radikaalipopulistit ja Venäjän myötäilijät yrittävät kilvan minimoida uuden toimijan valtuuksia.

Samaa pohditaan Englannissakin. Britannian parlamentin uusi raportti korostaa, että demokratian suojeleminen vaatii laaja-alaisia ja koordinoituja toimia.

Keskeisimmät brittisuositukset sisältävät uuden kansallisen disinformaation vastaisen keskuksen perustamisen ja BBC:n rahoituksen turvaamisen. Lisäksi raportti vaatii lainsäädännön kiristämistä somealgoritmien avoimuuden lisäämiseksi ja ulkomaiseen häirintään puuttumisen helpottamiseksi.

Myös kansalaisten medialukutaitoa ja tietoisuutta on vahvistettava valistuskampanjoilla. EU ja britit ovat tässä siis hyvin samoilla linjoilla.

IKÄVÄ KYLLÄ Suomen hallituksen viimeaikaiset toimet kansalaisten informaatioturvallisuuden parantamisessa ovat olleet melko lailla yhtä tyhjän kanssa.

Tähän asti ne koostuvat suurin piirtein siitä, että hallitus lupasi, että joku jossakin laatii kansallisen informaatioturvallisuuden konseptin.

Asioita on toki virkakoneistossa tehty, mutta kansalaiset on jätetty koululaitoksen ansiokkaita ponnisteluja lukuun ottamatta valtion puolelta aika lailla rauhaan.

Alkuvuodesta pitäisi ilmestyä Kansallisen turvallisuuden strategia, joka on tämän hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia yrittää luoda edes jotain rakenteita informaatioturvallisuuden kohentamiseksi.

Sisäministeriön johdolla ja eri ministeriöiden viranhaltijoiden valmistelema linjapaperi on jo melkein vuoden myöhässä. Sen julkaisemista lienee lykännyt osaltaan myös Trumpin tempoilun takia valmistelussa oleva ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys.

Kohtuullisesti suomalaiset ovatkin pärjänneet, mutta on myös muistettava, että meitä ei ole vielä koeteltu kunnolla. Suomi on ainakin toistaiseksi välttynyt Venäjän voimakkaimmilta vaikuttamisyrityksistä.

Niihin olisi ollut tärkeää varustautua ja varautua nyt vielä rauhallisempana aikana. Toivottavasti seuraava hallitus haluaa ja ehtii tehdä asioita laajojen kansalaispiirien informaatioturvallisuuden parantamiseksi.